ahdistaa, haluan itkeä, mutta silmilläni on asenneongelma, paha sellainen. oon niin puutunu, turhautunu elämään, millon mä saan lähteä ? enksmä nyt sais?
multa usien kysytään et oonksmä ok , ei , en ole, en vain näytä sitä teille. te ette tunne mua. mun sisältä.
mun sisällä on pelkkää mustaa, kaikki kirkkaus ja värit on lähteny vähän pidemmälle lomalle.
mua sattuu. kaikki sanoo koko ajan ' kyl mä ymmärrän' JA VITUT , ketään ei voi nähdä mun sisälle . ketään ei voi tietää miltä musta tuntuu.
anteeks huono postaus , oli pakko kirjottaa
mikä niistä on paras? ja lisäsin sut ystäväks. :)
VastaaPoistaNo joo, oon sinänsä samaa mieltä :) eihän normaali-normaalia ole olemassa, mut jokainen on oma ittensä omalla tavallaan ja se on sillain normaali :-) mutta mä en halua olla mun omassa kehossa enää, en ainakaan näin, tällä elämäntavalla :( Voimia sulle!
VastaaPoistaps. liityin lukijaksesi, sulla on hieno blogi :)
kiitos kommentista :). se paransi pahaa oloo :).
VastaaPoistaja älä huoli, en ota ideoit. ku oikeestaan ei tos oo mitää uutta ideaa mulle tavallaa.