päästäkää mut pois

mä en kestä enää.

meen varmaan pian hakemaan lääkkeitä alakerrasta.

mun on pakko lopettaa tää jotenkin .

mua ei oo luotu elämään.

en tiiä vielä teenkö mitään tai onnistuuko se edes mut haluun kertoo et jos musta ei kuulu kuukauteen ni oon jo poissa.

ja haluun pyytää anteeks ku en oo kirjotellu nyt mitään mut ei ole ollu mitään kirjottamisen arvoista .

jos tää onnistuu, haluun kiittää teitä kaikkia et ootte ollu mun tukena .

anteeks oon liian heikko.

Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Olen jo nähnyt tämän elämän, kaiken sain ja vielä enemmän
Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Tahtoisin lähteä kuin sotilas, terveisin tuntematon potilas 

-

en halua pysty nukkumaan . haluaisin ehkä nukkua. päässäni pyörii liikaa ajatuskia.

katosin äsken peiliin ja huomasin mahani, tahdon sen pois ! siitä täytyy päästä eroon ! 

olen huomannut, rttä jos jätän jonkun asian tekemättä tai teen sen väärin, tulee mieleeni kaikkia ajatuksia mitä voisi tapahtua. pahoja sellaisia. esim. olimme ajamassa turkuun toisesta kodistani ja muistin, että olin jättänyt tietokoneen laturin pistorasiaan ja ukkosti. sain heti päähäni ajatuksia että se alkaa palamaan ja meidän koirat ja marsut kuolevat ja kuinka peloissaan ne olisivat. pidätin itkua ja alkoi ahdistamaan , meinasin saada paniikin, mutta en uskaltanut koska s oli autossa. heti kun pääsin kotiin aloin itkemään , että mitä menin tekemään . onneksi äiti kuitenkin soitti kun olivat palanneet , tiesin että kaikki on ok. 

näen myös näkyjä ja pelkään kaikkea . yritän nukkua , tulee kauhee fiilis et mun huoneessa on ihan varmasti joku muukin . ahdistun ja rupean itkemään ja tärisen, tekee mieli huutaa 'mene pois' mutta en uskalla kun s on kotona. tai jos kävelen ulkona rupean ajattelemaan 'entä jos, entä jos' . se ahdistaa.

ahdistun liian helposti, joku sanoo jotain 'väärää' , ahdistun. 

mutta hei jo  4 lukijaa yey ! :---) kiitos ja tervetuloa !

ja mm se esittely juttu sitte vähän myöhemmin :-)

IDEOITAIDEOITA

mä en tiedä mitä kirjoittaisin. mun tekee tosi paljon mieli kirjottaa.. onks ideoita ? 

otan ihan kaikki ideat vastaan :----)

so boring

ahdistaa, särkee, masentaa, suututtaa, väsyttää, ja paljon muuta. menkkakivut, mun pahin vihollinen. mä en kestä.

mutsi kerto just et mulla ois kuulemma pms.. voi olla mut miks mulla on kaikki ne oireet 24/7 ? 

miettisin tänään tosissaan itsemurhaa. miten sen tekisin, minä päivänä ja missä.  pääsin siihen että vedän lääkkeitä ja alkoholia. paikka on vielä miettimättä, on tullut vain mieleen koulu (joo tosi riskialtista) , mut sit jos pyörryn tai  jtn ---> ambulanssi ---> epäonnistuminen.  mut voisin mennä esim mettään. en mä tiedä, en jaksa miettiä.

mennään huomenna äidin ja mun siskon (24v) kanssa särkänniemeen. en tiedä oonko kauheen innostunu ajatuksesta, kai se sit on pakko.

täytyy vaan toivoo et ne uskaltaa tulla munkaa laitteisii, ku ei siel oo muute mitää ja mulla ei oo ainakaa mitää rajotuksii. 

tää nyt oli oikeesti jotain ihan liian turhaa. 

anteeks teki mieli kirjottaa, ja tästä nyt tuli tälläne maailman turhin postaus. 

turhaa

ahdistaa, haluan itkeä, mutta silmilläni on asenneongelma, paha sellainen. oon niin puutunu, turhautunu elämään, millon mä saan lähteä ? enksmä nyt sais? 

multa usien kysytään et oonksmä ok , ei , en ole, en vain näytä sitä teille. te ette tunne mua. mun sisältä. 

mun sisällä on pelkkää mustaa, kaikki kirkkaus ja värit on lähteny vähän pidemmälle lomalle.

mua sattuu. kaikki sanoo koko ajan ' kyl mä ymmärrän' JA VITUT , ketään ei voi nähdä mun sisälle . ketään ei voi tietää miltä musta tuntuu.

anteeks huono postaus , oli pakko kirjottaa

menneisyys

aattelin kirjottaa postauksen siitä mistä tää kaikki alko ja muita mun taustoja.

mun 'sairaat' ajatukset alko tosi nuorena (5-6v) ja sillon ajattelin et haluisin kuolla ja viillellä. se helpotti kun menin 1 luokalle ja alko taas 2-3 luokalla. ahdisti olla koulussa , sain tukiopetuksissa itku-potku raivareita ja en suostunu menemään iltapäivä kerhoon, soitin aina itkien äitille etten halua. joskus iltasin mulle tuli itsetuhoisia ajatuksia, päivisin olin tosi pirtee jne. mulla oli aika monimutkanen ja hankala luonne. suutuin helposti ja loukkaannuin vielä helpommin mut en koskaa puhunu siitä kellekkään.

 nukkumaan meno oli yhtä helvettiä, pelotti tosi paljon sain aina paniikin, kirkusin ja itkin. herääminen oli myös tosi hankalaa , aamusin olin enemmän kun kuollu. en pystyny melkeen kävelemään ja oli masentunu olo mut se meni sitte ohi ku menin tarhaan/kouluun, siellähän oli pakko olla ilonen, muuten ei saa kavereita ?

 oon aina vihannu mun kehoa , alotin meikkaamisen 3 luokalla, panda tyylillä. kerran olin koko ajan koulussa lisännyt kajaalia ettei silmät näy ja vimpalla kuviksen tunnilla ope tuli ja kysy et onks tää sitte muka nii hienon näköstä ettei mun silmätkää edes näy. katoin peiliin ja meinasin purskahtaa itkuun, sen jälkeen vähensin meikkiä. tuntu et kaikilla on jotain negatiivista sanottavaa mun ulkonäöstä.

 oon aina ollu tosi omaperäinen ja se ollaan huomattu kaikessa. 5-6 luokalla käytin paljon toppeja ja huppareita ja usein tultiin valittamaan että herutan, vaikken heruttanu. oon meijän uokan pullukka LÄSKI ja tottakai mulla on isommat tissit kun niillä nii se näyttää enemmän sit siltä. 6 luokalla jo D-kuppi. se nyt vaan näyttää erillaiselta kun mulla on toppi kun niillä riisitikuilla. pitivät jopa alempana kun mä. siitäkin saatiin juorunaiheita, 'se leikkaa varmaa sen rintsikoita et se pystyis heruttamaan enemmän'. joo-o.

 alotin viiltelyn kutoen puolessavälissä. ensin se oli vaan sellasta 'pintanaarmu' juttuu mut sitte tuli syvempii. pian mulla oli koko käsi arvilla ja joka päivä terä kädessä. mä vaan niin rakastan mun terää.

jäin kiinni kun oltiin matkoilla , veljen kanssa sama hotellihuone ja näki mun reiden , tottakai sitten 00.00 soitto äidille __> 'se on viillelly!' , yupyup ei muutaku psykalle soitto. ja tässä sitä nytte ollaan. ei tiedä enää mitä tekis, elämä tuntuu olevan yhtä helvettiä.

'salaa' toivon et kuolisin. ei tätä vaan kestä.

tässä nyt ei varmastikaan tullu kaikkea mut lisäilen sitten myöhemmin jos jotain jäi.

anteeksi huono postaus , väsyttää niin paljon

yöllä en saanut nukuttua, ahdisti ja pelotti. raapisin käsiäni ja tein itselleni mustelmia, oli pakko purkaa ahdistusta johonkin. pystyin onneksi nukahtamaan 4 yöllä, kuitenkin valot päällä. 

päivällä äitini näki käteni ja kysyi onko raapimisjäljet vaan raapimisjälkiä eikä mitään muuta , vastasin että ei ole muuta. näki myös mustelmat ja kysyi onko ne mustelmia, huoh, no on ! luulee kokoajan jotain pieniäkin jälkiä viiltelyksi.

päivällä oli pakko koittaa taas pikkasen terää reiteen, vaan 2 viiltoa:c toisesta tuli verta kun hanasta ja toisesta ei melkein ollenkaan. puristin enemmän ja enemmän että verta tulisi. olisin halunnut tehdä lisää.

äh, mua väsyttää . mistään ei tule mitään ja masentaa. pitäis mennä suihkuunki, ei jaksa ! mutta pakko.

oon syöny tänään ihan liikaa . joku päivä mä oikeesti alotan sen laihiksen !!! pakko ! mä en kestä enää. painan liikaa, ihan liikaa.

antakaa anteeks nyt mä en jaksa kirjottaa, kattoo innostunko illalla kirjottamaan enemmän suihkun jälkeen , kun nyt ei onnistu millään. mut tässä nää 'tärkeimmät' 

ja pakko vielä sanoa, kiitos ,kiitos te 2 lukijaa ! en uskonu et tulis edes yhtä :-) tä auttaa mua jaksamaan ! <3

mut oon oikeesti pahoillani ettei tää kirjottaminen oo nyt oikee onnistunu, lupaan myöhemmin varmasti kirjottaa paremmin ! 

ei unta

makaan mun sängyllä sikiö asennossa ja itken sisäisesti. itkemään en pysty. raavin ja hakkaan käsiäni kaikin voimin. tekee mieli huutaa, kiljua, repiä hiuksia, viillellä, kuolla, nukkua pois. en jaksa elää, miksi en saisi kuolla? tiedän, se on itsekästä mutta oma päätökseni. haluan nähdä verta mutta olen mennyt lupaamaan etten viiltele, mikä idiootti. 

minulla on ikävä verta, ihania arpia. haluan kuolla, en usko että kukaan jäisi kaipaamaan? ahdistaa. miksi pitää kiduttaa itseään ? haluan lähteä. tiedän olevani tyhmä kun ajattelen ettei minun kuuluisi elää, olen turha, olen ruma, läski ja ärsyttävä angsti paska. kukaan ei välitä. kukaan ei kuuntele, ei ulkomaailmassa , ei täällä. ketään ei kiinnosta. 

miksi en saa kuolla , päästäkää mut mun tuskista, niinkun eläimet ja itikat . 

tiedän, ehkä olen liian heikko. liian heikko tappamaan itseni. liian heikko elämään. liian heikko kestämään.

olen surkimus.

minulle nauretaan.

minua pelottaa, on yö. en saa unta. haluan huutaa !

haluan itkeä mutta kyyneliä ei tule.

se tunne

mä en ymmärrä sanaa 'normaali' , kaikki me ollaan erilaisia joten mistä sana normaali on tullu ? 

kaikki ne 'normaalit' ei kestä 'erillaisuutta' , hei pliis meillä kaikillahan on anus eikö ? ollaan kaikki saman arvosia, kukaa ei oo toisen yläpuolella, silti on kiusaamista, arvostelemista, haukkumista jne . 

totuus, se on perseestä eikös ?

epätoivo

mun keho.. miten oon päästäny sen niin huonoon kuntoon ? miten se on mahdollista ? 

haluisin olla laiha, laihempi ! haluun olla sairaallollisen laiha, haluun aamuisin herätä siihen et mun maha on liian tyhjä. haluun nähdä mun luut. haluun olla pelkkää luuta ja nahkaa. haluun painaa alle  50 kg !!! 

mun haaveena on et sairastuisin bulimiaan. haluun oksentaa mun huonon olon pois.

mä en tajuu. en osaa elää. mulla ei ole tarkotusta elää. 

haluun alottaa laihiksen. sellasen et syön pelkkii riisikakkui ja omenoi ja juon 3 l vettä päivässä, juoksen mah paljon joka päivä ja kuntoiluu. 

masenta niin helvetisti.

haluun  vaan nukkua siihen asti että heitän veivit. 

eikä kukaan edes lue mun blogia. kirjotan tätä ihan turhaan ? taino kyllä tykkään kirjottaa mut kyl se auttais enemmän jaksamaan jos joku lukis... 

no joo .
haluisin vaa vetää iha vitusti nappii naamaa ,viinaa , röökii, oksentaa, juosta nii saatanasti.

L Ä S K I

mä en kestä, oon liian läski. haluun et sairastaisin bulimiaa tai anoreksiaa. en haluu olla se läski. oon niin kyllästyny olemaan. niin kyllästyny !

mun 'laihduttaminen' on pelkkää oravanpyörää, ensin oon iha et nyt perkele laihdun 1-3 pvää sitte meen syömää jotai ja masennun , ja katos syön suruuni joten arvataa vaa mitä seuraavaks? syön syön ja syön et lihon, masennun ja syön lisää ja taas jossain kohtaa pakkomielle laihduttaa. haluisin vaan olla laiha. ees näin laiha.

 en teistä tiedä, mun mielestä kaunista. mulla nyt on vaa tää huuli lävistys ni en tiiä voinko polttaa vähään aikaan. haluisin polttaa. se veis ruoan halun muualle, ku nyt ei voi viillelläkkää ku menin lupaamaa . vituttaa.

meinasin ruveta itkemää tänää autossa. mentii mun bestiksen lastenkodin ohi. se oli yrittäny itsemurhaa ja aika paljo muutaki mut en haluu ruveta nyt siitä kirjottamaan. mulla on ikävä sitä:c

ei mä en tiedä enää mitä tehdä. mulla on liian sairaita ajatuksia. puhuttii tänää mutsin kaa siitä psykiatrista. se ei ollu saaanu aikoi enne koulun alkuu. VITTU. 

ärsyttää, masentaa, stressattaa, ahdistaa ja kaikkee muuta paskaa. mä en osaa elää. mulla ei oo tarkotusta.

päätin et joku päivä ku on toi huuli rauhottunu nii syön pelkkii riisileipii ja omenoi ! pakko! vittu tää on yhtä helvettiä.

sekasta

mulla on paha masennus. ja ehkä kaksisuuntainen mielialahäiriö ja paniikkihäiriö. en tiedä, se tulee selviämään pian ku meen sinne psykiatrille , mutsi ja faija pakottaa. mulla on kakspiippusii ajatuksii psykasta. joskus itken ku haluun sinne niii kovatsi purkaamaan itteeni ja joskus kiehun ees ajatellakin sitä.

mä haaveilen paljon ja tällähetkellä haaveilen näistä--

haluun viillellä ihan liikaa.
haluisin et mun jalat ois noin kauniit. haluisin et mun kädet ois noin kauniit. rakastan arpia, ehkä vähän liikaakin. ne on vähänniinkuin pakkomielle jo.

nyt mä haluun vaan nukkua.

ps. anteeks ku oon kirjottanu nyt vähä surkeesti mut en jaksa nyt oikee kirjottaa..:c 

yleensä mulla tulis vaikka kuinka paljon tekstiä .

anteeks

minä

masentaa taas. tekee mieli viillellä, mutta ei saa ! menin tekemään lupauksen äitini kanssa et jos lopetan niin saan madonnan.. en oikein tiedä enään kumpaa haluaisin enemmän .kokoajan tekee mieli. 

mä en oikeen tiedä enää, mun ajatukset on sekavia. haluun kuolla mut myös elää. tahon viillellä ja toisaalta en . ja ihmeellisin; en tiedä haluanko parantua ? jos niinsanottu 'terveellinen' elämä ei olekaan paljoa parempi kun tämän hetkinen ? mitä jos mitä jos mitä jos , mua rupee tympii tää mun ajattelutapa. 

mulla on huonoja puolia ehkä liikaakin ja ajattelen niitä liian usein. Tahtoisin vaan elää ja mennä eteenpäin .

oon lihonu 5 kg ja se masentaa ihan vitusti, miten mä onnistun ?! miten se on mahdollista että aina mä meen vaa sinne toisenn VÄÄRÄÄN suuntaan, ylöspäin? mua ahdistaa liikaa.

 mikäään ei saa mun oloo paranee . luulis et paranis ku musti sanoo et mulla ei oo mikää huonosti etmieti esim afrikan lapsii. sori se vaa pahentaa entistä enemmän. itkin eilen sen takii. tein taas sen virheen et rupesin puhuu äitin kaa mun käsistä, noh, tappeluunhan se taas meni. eihän mulla oo mikää huonosti. 

se kun ketään ei ymmärrä.

aloitus

Oon jo pitkään miettiny et alotan angsti blogin . eli tässä blogissa tutustutaan mun pään sisään ja elämään .

jos kiinnostaa niin paina ihmeessä 'lue' nappia :-)